Alanavigaatio ja haku
Hae sivustolta
Sisältö
Säilöttyjä unelmia ja keskustelua ruoan alkuperästä
25.1.2012
MTK ja FS Film Oy järjestivät ennakkonäytöksen dokumenttielokuvasta Säilöttyjä unelmia ja paneelikeskustelun ruoan alkuperästä. Panelistien yhteinen huoli tuntui olevan, että ruokaa ja sen tekijöitä ei arvosteta riittävästi ja jatkuva vaatimus on, että ruoan pitäisi olla mahdollisimman halpaa. Tuotantoketjun pitäminen mahdollisimman lyhyenä takaa sen, että tuotanto-olosuhteita ja ruoan laatua voidaan valvoa mahdollisimman hyvin.
MTK ja FS Film Oy järjestivät ennakkonäytöksen ja paneelikeskustelun ruoan alkuperästä. Paneeliin osallistuivat ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta, puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen Elintarviketyöläisten liitosta, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta, toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistyksestä, vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen SOK:sta sekä elokuvan ohjaaja Katja Gauriloff ja tuottaja Joonas Berghäll. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen.
Mieleenpainuvinta elokuvan tekemisessä oli Berghällin mukaan tomaatinviljelijän ylpeys omasta työstä ja se, miten viljelijä teki työtään sydämellä. Vastapainona viljelijä koki, että ruoan tuottamisessa mikään ei tunnu riittävän. Kun ennen vuotuiseen tuotantoon riitti 60 000 kiloa tomaatteja, niin nyt on tuotettava 100 000 kiloa. Laadusta viis, kunhan tuotantomäärät nousevat, kertoi Berghäll viljelijän kertoneen.
Syvän jäljen elokuvan tekemisessä jätti myös Brasilian työolot. Ihmiset tekevät töitä ala-arvoisissa olosuhteissa. Orjuus ole vieläkään kadonnut maailmasta, Gauriloff totesi.
Pirjo Kortesniemi totesi tuotannon Suomessa olevan vielä pientä moneen muuhun maahan verrattuna. Suomessa on vain kymmenisen suurta sikalaa. Meillä on vastuullinen ja toimiva elintarvikeketju ja se keskustelee keskenään. Näin ei monissa muissa maissa yleensä ole, Kortesniemi sanoi.
- Suomessa elintarvikeketju on lyhyt ja se toimii vastuullisesti. Euroopassa vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa eläimet viedään tilalta suoraan teurastamolle. Meillä possut tainnutetaan ryhmässä hiilidioksidimenetelmällä. Sähköpiiskan käyttö Suomessa on erittäin rajallista ja lihan stressipitoisuuksia (PSE) tarkkaillaan. Mitä etelämmäksi mennään, sitä välinpitämättömämmin suhtaudutaan eläinsuojeluun, valitettavasti, Kortesniemi sanoi.
Tanhuanpää totesi kuluttajan valinnoilla olevan suuren merkityksen. Se mitä ihmiset haluavat syödä, sitä myydään. Tällä hetkellä teollisuuden käyttämästä lihasta tulee 85 prosenttia kotimaasta.
Köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa ruokaa totesi Kuntonen ja korosti tuotannon säilyttämistä omissa käsissä, Suomessa. Pelkästään EU:n alueella tuotanto ei ole omissa käsissä.
Syväniemi ihmetteli sitä, että ruokaan käytetään saman verran rahaa kuin kodin elektroniikkaan. Ruokaan käytetään 13 prosenttia tuloista. Se on todella vähän.
Rankinen korosti elintarvikkeiden merkitsemistä. Sen eteen on tehty kovasti töitä ja tullaan tekemään jatkossakin.
Tuottaja Berghäll peräänkuulutti vahvasti kausiruoka-ajattelua. Onko mansikoita pakko saada tammikuussa ja uusia perunoita jo maaliskuussa, hän kysyi.
Linkit ja lisätiedot
