Työryhmän mukaan metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen yksi keskeinen kysymys on, pitäisikö metsänomistajan voida valita kuuluuko hän metsänhoitoyhdistykseen vai ei ja myös mihin yhdistykseen hän halutessaan kuuluu. Lisäksi työryhmän selvitystyön mukaan kilpailu metsäpalvelumarkkinoilla olisi tasapuolista, jos pakollinen metsänhoitomaksu poistettaisiin. Näin myös metsänomistajalla olisi aito valinnanvapaus palvelujen hankinnan suhteen. Yhdistykset rahoittaisivat toimintansa normaalilla jäsenmaksulla ja, kuten nytkin, myös palvelumaksuilla sekä liiketoiminnan tuotoilla.

Nykyjärjestelmässä metsänomistaja on metsänhoitomaksua vastaan saanut palveluja omalta metsänhoitoyhdistykseltään, mutta jos hän ei ole halunnut olla yhdistyksen jäsen, maksusta vapautuminen on ollut vaativan ja myös kalliin prosessin takana. Lisäksi niiltä metsänomistajilta, jotka eivät ole halunneet maksaa metsänhoitomaksua, on vaadittu korkeampaa metsänhoidon tasoa.

Työryhmä toteaa myös, että metsänhoitoyhdistyskenttä on tehnyt hyvää työtä metsätalouden edistämisessä ja on edelleen vahva toimija metsäalalla. Metsänhoitoyhdistykset tuovat puuta markkinoille koko valtakunnassa.

Yhdistysten toimintaan on liittynyt epäilyjä ja ongelmia sekä tasapuolisen kilpailuaseman suhteen markkinoilla että puukaupallisen toiminnan suhteen. Erityisesti kilpailuviranomaiset eli Kilpailuvirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö pitävät keskeisimpinä ongelmina lähes pakollista metsänhoitomaksua sekä ns. automaattista jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksissä. Nämä asiat täytyy uudistuksessa ratkaista kestävästi.

Työryhmän mukaan toinen vaihtoehto näiden kilpailua ja metsänomistajien valinnanvapautta rajoittavien esteiden poistamiseksi olisi kumota metsänhoitoyhdistyslaki kokonaisuudessaan, jolloin toiminta organisoituisi vapaasti yleisen yhdistyslain pohjalta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen jatkaa keskusteluja lakiuudistuksesta muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman pian.