Suomi on tähän saakka elänyt ja kehittynyt vahvalla viennillä. Nyt kilpeemme on tullut tahra. Kauppataseemme jäi ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen alijäämäiseksi. Maahamme tuotiin tavaroita enemmän kuin maastamme vietiin. Raha virtaa väärään suuntaan. Näin ei voi pitkään jatkua, jos haluamme yhteiskuntana menestyä.

Kaikilla mailla on omat vahvuutensa. Nämä vahvuudet pitäisi pystyä kääntämään myös vientituloiksi. Suomen ehdoton vahvuus on metsissä. Käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia on runsaasti. Nopeasti ynnäiltynä pääsisimme nopeasti eroon kauppataseen alijäämästä.
Puuta tuotiin Suomeen viime vuonna jopa puolen miljardin arvosta. Tämä kaikki puu olisi saatavissa kotimaasta. Pelkästään puun tuonnin lopettaminen parantaisi tasetta huomattavasti, lisäksi puun viennillä voitaisiin parantaa kauppatasetta. Jos kaikelle puulle ei kotimaasta löydy käyttöä, kannattaa se viedä ulkomailta. Tämä näyttäisi olevan kansantalouden etu.

Eräs vielä puutteellisesti hyödyntämätön resurssi löytyy metsäenergiasta. Tammi-marraskuussa 2011 Suomeen tuotiin jopa kymmenellä miljardilla öljyä, kaasua ja kivihiiltä. Samaan aikaan metsissämme on valtavasti kotimaista bioenergiaa. Ei vaadi suurempaa matematiikkaa, kun ymmärtää, että korvaamalla tuontipolttoaineita kotimaisella polttoaineella saisimme kauppataseemme nopeasti kuntoon. Nyt uusiutuvan energian lisääminen on ollut trendikästä puheissa, mutta massiiviset panostukset antavat edelleen odottaa itseään. Pienpuunenergiatukea ei ole saatu käytäntöön, sahojen syöttötariffit eivät ole tarpeeksi toimivia, laitoksissa poltetaan rajulla vauhdilla fossiilisia polttoaineita. Viime vuonna pelkästään öljytuotteiden tuontiin käytettiin 45 prosenttia enemmän euroja kuin vuotta aiemmin.

Tänään julkistettiin eväitä viennin kasvattamiseen, kun Vuorineuvos Jorma Eloranta luovutti ministereille selvityksen strategiasta, jolla edistetään Suomeen tehtäviä investointeja. Suomen lähiaikojen suurin haaste on taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Vienti on saatava jälleen nopeasti kasvuun. Toivottavasti selvitys kannustaa valtiota edistämään metsäelinkeinoja, ohjaa kotimaista teollisuuttamme investointeihin, mutta houkuttelee myös ulkomaisia investointeja hyödyntämään metsävarojamme. Eloranta esittääkin metsävarantomme ottamista täyskäyttöön. Emme ole ehkä itse oivaltaneet, että Suomi tarjoaa äärimmäisen houkuttelevan metsäalan investointiympäristön.

Suomen vauraus on peräisin metsästä. Nyt olisi aika palata metsään. Puun tuonnin lopettamisella ja kotimaisen energian käytön lisäämisellä saamme nopeasti kauppatasettamme kuntoon. Pidemmällä aikavälillä voimme Elorannan teesien mukaisesti rakentaa Suomesta johtavan biotalousklusterin Euroopassa. Tuolloin kaikelle kotimaiselle puulle löytyy varmasti kysyntää maamme rajojen sisäpuolelta.

Raportissaan Eloranta toteaa osuvasti, että investointien saaminen on tahdon asia. Onko meillä tähän saakka ollut tahtoa vai olemmeko yrittäneet säästää ja tehostaa itsemme hengiltä?