MTK

Toimintopainikkeet

Facebook Twitter My Space Delicious Sähköposti

Jäsenverkko Reppu

Jäsenverkko Reppu




Repun esittely

MTK-päätason navigaatio

Alanavigaatio ja haku

Sisältö

Yhteisvoimin Itämerta pelastamaan

8.2.2010

Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita ja maailman suurin murtovesiallas. Sen vakavimmat ympäristöuhat ovat rehevöityminen, meriympäristön kemiallinen saastuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja merenkulun huimaan kasvuun liittyvät ongelmat.

Aurajoki10508_pakattu.jpgItämerta ympäröivät maat hyväksyivät marraskuussa 2007 Itämeren suojelukomission Helcomin toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan), joka osoittaa tarvittavat toimet Itämeren tilan parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Itämeri hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä.

Helsingin Itämeri-huippukokous 10.2.2010 kerää yhteen uusia konkreettiseen toimintaan johtavia sitoumuksia Itämeren pelastamiseksi Helcomin toimintaohjelmaa tukemaan.

Itämeren ravinnekuormitus ja Suomen maatalous
Suurin syy Itämeren rehevöitymiseen on merialueen luonnonolosuhteisiin nähden suuri kasviravinteiden –etenkin typen ja fosforin - sisäinen ja ulkoinen kuormitus. Suomen merialueista tämä veden liiallisesta ravinnemäärästä johtuva rehevöityminen on edennyt pisimmälle Suomenlahdella.

Sisäistä ja ulkoista kuormitusta

Sisäinen kuormitus on meren hapettomaan pohjakerrostumaan aiemmin varastoituneen fosforin vapautumista takaisin veteen ja siten levien käytettäviksi kasvuun ja lisääntymiseen.

Ulkoista kuormitusta on kahdenlaista: piste- ja hajakuormitusta. Hajakuormitusta aiheuttavat maatalouden lisäksi haja-asutuksen jätevedet ja ilmalaskeuma. Maatalouden rehevöittävät typpi- ja fosforiravinteet ovat peräisin pääosin lannan ja lannoitteiden käytöstä, mutta myös maaperän eroosion aiheuttamasta ravinnekuormasta.

Mittaustietoa tarvitaan

Mittaustietoa Itämereen jokien kautta valuvista maatalouden aiheuttamista ravinnemääristä ei ole, vaan kuormitusluvut perustuvat arvioihin. Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta edellyttää, että käyttöön otetaan reaaliaikaisia, jatkuvasti toimivia ravinnevalumien mittareita.

Nykyisten arvioiden mukaan Suomen maatalouden osuus koko Itämeren ravinnekuormasta on muutamia prosentteja. Vastaavasti maatalouden osuudeksi Suomen koko ravinnekuormituksesta Itämereen arvioidaan nykytiedoin noin 50–60 %.

Lisätietoja: 

Ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko, MTK
puhelin 0400 291 066
johanna.ikavalko( at )mtk.fi 

Lisää aiheesta palvelussamme:

 
 
Sivun alkuun

Linkit ja lisätiedot

Alatunniste