Suomalaisten maatilojen tuottavuus on kasvanut EU-jäsenyyden aikana ennennäkemätöntä vauhtia. Tuottavuutta on parannettu tilakokoa suurentamalla, eläinmäärää lisäämällä ja tuotantoa tehostamalla, mikä on vaatinut tuottajilta valtavia investointeja. Tuotannon tehostaminen ei kuitenkaan ole muuttunut viljelijöille taloudelliseksi hyödyksi, vaan tehostamisesta huolimatta maataloustulo on laskenut voimakkaasti.

Tällä hetkellä suomalaisen elintarvikeketjun heikoiten kannattava lenkki on sen ensimmäinen lenkki. Suomalainen maataloustuottaja on viimeisten vuosien aikana toiminut koko ketjun pankkina, kun kohonneita kustannuksia ei ole saatu siirrettyä hintoihin.

On hyvä muistaa että myös viljelijä harjoittaa ammattiaan ansaintamielessä. Työstä pitää saada kohtuullinen ansio, jolla perheen voi elättää. Ellei tämä vaatimus toteudu, ei ammattiin löydy riittävästi jatkajia. Seurauksena on oman elintarviketuotannon romahtaminen ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menettäminen.

Suomessa kaupan vahva asema hintaneuvotteluissa elintarviketeollisuuden suhteen on ajanut tuottajat tukalaan asemaan. Tuotteista saatavan hinnan ja tuotantokustannusten välinen marginaali on kutistunut sietämättömän pieneksi. Tästä huolimatta viljelijöiden neuvotteluasemaa vahvistava laki tuottaja- ja toimialaorganisaatioista ei edennyt edellisen hallituksen käsittelyssä. Lakiesitys sai voimakasta kritiikkiä erityisesti kilpailuviraston ja kaupan piiristä.

Uuden hallituksen ja eduskunnan on katsottava totuutta silmiin ja myönnettävä viljelijöiden heikentyneen taloudellisen tilanteen olevan todellista totta. Maataloustuottajien neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava.

Mauno Ylinen
MTK:n 2. puheenjohtaja
040-5212642
mauno.ylinen@mtk.fi