Sianlihan hinta Saksassa on laskenut vuodenvaihteen 1,48 eurosta 1,12 euroon kilolta. Suomessa syödystä sianlihasta 10 % tuodaan Saksasta. Jos sianlihan menekki Saksassa jatkaa rajua laskuaan, vaarana on, että saksalaista - sikäläisille kuluttajille kelpaamatonta lihaa - tuodaan yhä enemmän Suomen kauppoihin ja ravintoloihin. Tämä pitäisi selkeästi kertoa myös suomalaisille kuluttajille.

MTK pitää tärkeänä, että koko suomalainen lihaketju viestii  kuluttajille, että suomalainen sianliha on turvallista ja kuluttajan kannattaa aina valita kotimaista sianlihaa. Viestin on tultava myös valvovalta viranomaiselta sekä maatalousministeriltä. Kotimaisen sianlihan tunnistaa Joutsenlippu-merkistä.

Sianlihan tuotannon tilanne kriittinen

Suomalaisen sikatalouden kannattavuus on ollut erittäin heikko viimeisten kuukausien aikana. Sianlihan tuotanto kriisiytyi jo syksyllä 2007 rehun hintojen noustessa jyrkästi. Sen jälkeen lihan tuottajahinnan kehitys on ollut huono samaan aikaan kun keskeiset tuotantopanokset ovat kallistuneet. Tilannetta on pahentanut entisestään viimeisten kuukausien aikana toistunut rehuviljan ja rehujen voimakas kallistuminen.

Syksystä lähtien rehukustannukset ovat nousseet 80-100 euroa tonnilta. Tämä merkitsee nousua tuotantokustannuksiin 0,35-0,40 euroa kilolta. Syksyn aikana lihan tuottajahinta on noussut vain 7-9 senttiä kilolta. Porsaan hinta ei ole käytännössä muuttunut lainkaan kustannusnoususta huolimatta. Syksyn aikana keskeisten teurastamoiden johtohenkilöt lupasivat tuottajahintojen vahvistuvan vuoden vaihteen jälkeen, kun kustannusnousut saadaan siirrettyä myyntihintoihin. Toisin kuitenkin kävi.

Suomalaiset tuottajat ovat tyrmistyneinä seuranneet hintakehitystä alkuvuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Hinnan nousun asemasta lihan hinta onkin kääntynyt laskuun. Samaan aikaan sekä viljan että valkuaisen hinnat jatkavat nousuaan. Kehityksen seurauksena sikatalous joutuu mahdottomaan tilanteeseen.

Dioksiinin terveydelliset vaikutukset

Dioksiineille on tyypillistä, että ne erittyvät elimistöstä hitaasti. Vanhemmilla ihmisillä on enemmän dioksiineja elimistössään kuin nuorilla. Dioksiinien terveydellinen riski kohdistuu sikiön kehityshäiriöihin raskauden aikana. Tämän vuoksi naiset ennen ensimmäistä raskauttaan kuuluvat riskiryhmään. Jos pitkän ajan kuluessa ihminen altistuu suuriin dioksiiniannoksiin, voi sillä voi olla vaikutuksia ihmisen vastustuskykyyn, hedelmällisyyteen, hormonitasapainoon ja hermostoon. Dioksiinit lisäävät myös syöpäriskiä.

Saksan dioksiinirehutapauksen jälkeen kananmunissa todettiin maksimaalisesti noin nelinkertaisia EU:n maksimirajojen ylityksiä. Munivien kanojen lihassa ylitykset olivat 2,5-kertaisia ja sianlihassa 0,5-kertaisia. Broilereissa, kalkkunoissa ja naudanlihassa ylityksiä ei ole tavattu.

Kotimaisen tuotannon jatkuminen edellyttää sitoutumista ketjun kaikilta osapuolilta laadukkaaseen suomalaiseen sianlihaan.

Lisätietoja:
kotieläinasiamies Jukka Rantala, 040 715 8710
eläinlääkäri Leena Suojala, 040 779 2945